Metsän hämärässä on jotakin mystistä: se on aivan oma maailmansa. Se piilottaa, kadottaa ja peittää asioita näkyviltä. Ehkä siksi katse etsiytyykin siellä helposti kohteisiin, joita auringon säde pääsee valaisemaan.
Katso vaikka!
 |
| Auringonsäteet ovat kulkeutuneet oksien ja runkojen lomitse ja vihdoin saavuttaneet maanpinnan - ja puun juurella kasvavat sammaleet ja ruohontupot. Kuinka kaunista! |
|
|
Auringon valo nostaa metsän hämärästä esiin erilaisia yksityiskohtia: sammaleisia kiviä, varpuja ja saniaisia. Erilaisia pehmeitä ja terävia muotoja, mutta myös kallion sileätä pintaa. Niitä nyt katselin ja kuvasin. Kytäjä-Usmin Natura -alueella, Hyvinkäällä.
 |
| Auringonvalo kallion pinnalla. |
 |
| Saniaisia metsän siimeksessä, sen kosteammilla paikoilla. |
 |
| Pehmeä sammalmatto on kuin suoraan satukirjasta. Se kutsuu levähtämään... |
 |
| Pieniä puolukoita jäkälämättäällä. |
 |
| Kuivemmilla paikoilla mustikan varvut saivat jo syysvärinsä... |
 |
| Jäkälän hopeanharmaa väri on kaunis. |
Hyvää alkavaa alkusyksyä kaikille!
