Keskikesä
on aikaa, jolloin kukat kukkivat ja linnunpoikasia lentelee
pihapuissa. Tai uiskentelee lammissa ja järvissä. Yltäkylläisyys huokuu kaikkialta.
 |
Sorsanpoikaset käyvät päivälevolle |
Istuin
toissa yönä kuistilla ja katselin vaaleata taivasta. Ulkona oli niin
valoisaa, että olisin voinut lukea, vaikka kello olikin puoli kaksi
yöllä. Nyt on todellakin vuoden valoisin aika.
Eikä
moni tiedäkään päivän rajaa, sillä linnutkin laulavat öisin.
Päivälinnut myös - ja hämärälaulajat. Sellaisiakin on. Ja aamulaulajia.
Varsinkin auringon nousun aikaan laulu voimistuu. Pihassamme ja pikku metsässämme on silloin valtava, moniääninen laulukuoro. Kunpa tuntisin nuo kaikki linnut vain äänen perusteella!
Miten ihmeessä linnut jaksavat laulaa yötäpäivää?
Koska
kesäaikana linnut pitävät pieniä taukoja eli nukkuvat pieniä päiväunia
aina tarpeen tullen. Näin jostakin luin. Pitäisiköhän minunkin ottaa
niistä mallia? Kesäaikana...edes loma-aikana?
 |
Naurulokki on päivälaulaja. |
 |
Samoin harmaalokki |
Ja
perhoset, niin moni sanoo, että niiden määrä on vähentynyt. Ei
sellaista halua edes ajatella. Sillä voiko olla kauniimpaa kuin
pikkuperhoset kukkaniityllä...
 |
Niittyhopeatäplä |
 |
Piippopaksupää |
Kesä on kauneimmillaan.
Nyt keskikesällä, kukkaniityllä.
 |
Sinisiipi seisoi tukevasti kuudella jalallaan ja tuijotti minua - eikä avannut kauniita siipiään, vaikka toivoin sitä. |
Mutta
se ylläkyltäisyys ei tarkoita vielä sadonkorjuuaikaa, sillä sekä vilja-
että marja- ja kasvimaan sato kypsyy vasta loppukesällä ja syksyllä.
Nyt kaikki vain kasvaa ja antaa aavistuksen tulevasta hyvästä.
Mutta
onneksi kukat kukkivat omalla pihallammekin. Ja nyt onkin
kurjenmiekkojen aika. Rakastan kurjenmiekkoja, niiden pystyä ja
ryhdikästä olemusta ja monimutkaisia, kauniita kukkia. Ne ovat myös
uskomattoman helppoja kasvattaa, ainakin vanhat maatiaislajit.
 |
Keltakurjenmiekka on Suomessa luonnonvarainen ja on aikoinaan siirretty pihallemme Saimaan saaristosta. |
 |
Saksankurjenmiekka kukkii alapihallamme. |
 |
Siperiankurjenmiekka on saatu anopiltani. Ihastuin sen siniseen väriin heti. |
 |
Tämän kurjenmiekan nimeä en tiedä. Tilasin sen postimyynnistä, ja kun se vuosi myöhemmin kukki, kukka olikin toisenlainen kuin myyntikuvassa. Mutta se kukkii vähän myöhemmin kuin siperiankurjenmiekka. |
 |
Valkoinen kurjenmiekka on kulkeutunut puutarhaamme hevoskastanjan mukana Turun Ruissalosta. Aivan vahingossa. |
Mutta
tästä päivästä alkaen päivät rupeavat lyhenemään. Pieni huoli onkin herännyt,
onko kesästä osannut nauttia vielä laisinkaan, vai onko aika vain
kulunut juhannusta odotellessa?
Välillä
täytyisikin vain osata pysähtyä ja tarttua hetkeen. Elää nyt. Se oli
helpompaa, kun lapset olivat pieniä, sillä he osasivat hetkessä elämisen
taidon. Ja se taito tarttui silloin minuunkin. Eräs
tuttavani tästä asiasta minua muistuttikin: elä tässä hetkessä, äläkä murehdi vain
huomista. Tiedän, että hän on oikeassa.
 |
Lapset tuovat mukanaan paljon hyvää: hetkessä elämisen taitoa ja uskomattoman paljon rakkautta. |
Sillä kesä jatkuu vielä, ainakin syyskuuhun asti. Luin hetki sitten Sirpan luontoblogista,
että alkukesän pikkukesä jatkuu juhannuksen jälkeen isokesänä. Se oli
lohduttava tieto. Tieto, että kesä jatkuu vielä. Ja se jatkuu täydempänä
kuin se on nyt.
Joten nautitaan siitä. Loppukesän isosta kesästä.
 |
Sudenkorennot
kuuluvat kesän lämpimiin päiviin. |