Juhannus on keskikesän juhla, valon juhla, sadon ja hedelmällisyyden juhla.
Juhlikaamme siis tulevana perjantaina ja lauantaina sitä, että
aurinko on taivaan korkeimmalla kohdalla. Sitä, että päivä on vuoden
pisin päivä.
Muinoin juhannusjuhlat pidettiin kevätkylvöjen jälkeen vuoden pisimpänä
päivänä ja usein vesistöjen äärellä. Juhlissa nosteltiin maljoja Ukon kunniaksi, sillä suomalaisessa muinaisuskonnossa Ukko oli paitsi ylijumala myös sateen ja ukkosen jumala. Ja lepytettynä ja tyytyväisenä se antoi sopivasti sadetta viljelyksille. Sitä toivottiin.
Juhannusmaljat keskikesällä - ja kuvaushetkellä satoi ihan oikeasti vettä. Liekö Ukko asialla?! |
Mitä enemmän
maljoja nosteltiin, sitä parempi sato saatiin. Mitä enemmän rähistiin, sen parempi. Näin uskottiin.
Ja melkeinpä itsekin uskon, että suomalaisten perinteinen, runsas juomatapa on tästä uskomuksesta
lähtöisin.:)) Voisiko olla?
Juhannuskokkomme vuodelta 2016. Kokko on jo hiipumassa, mutta huomatkaa loistava juhannusilma. Se oli aurinkoinen ja veden pinta oli tyyni. |
Juhannus
järven rannalla on niin suomalainen yhdistelmä kuin vain voi olla,
sillä onhan Suomi tuhansien (188 000) järvien maa. Ja lämpimänä
kesäpäivänä, ja toivottavasti juhannuksena on aina sellainen päivä, moni
viettääkin aikaansa jonkin järven rannalla. Mökeillä tai omassa kodissaan,
jos sattuu vesistöjen äärellä asumaan.
Veden äärellä on hyvä sitten kaikessa rauhassa saunoa, syödä ja juoda, uida,
kalastaa, veneillä tai vain tarkkailla luontoa ja
seurailla auringon kulkua taivaalla. Yhdessä läheisten ja ystävien
kanssa tai kaikessa rauhassa itsekseen.
Itäsuomalainen järvimaisema juhannusaattona 2007 puolenyönaikaa klo 0.04. |
Perheeni
ja minä, me vietämme juhannusta puolisoni vanhempien mökillä
Itä-Suomessa, rakennamme niemenkärkeen oman kokon ja vietämme sen
ympärillä iltaa jutellen sekä syöden ja juoden. Kuulumisia vaihdellen.
Hauskinta on, että
kaikki kynnellä kykenevät sukulaiset tulevat paikalle. Se on hieno
perinne, kun monta sukupolvea kohtaa joka vuosi - juhannuksena. Ja
siirtää näin juhannusperinnettä tuleville sukupolville.
Siinä
näkee, kuinka elämä jatkuu ihan konkreettisestikin. Omassa suvussakin.
Ja
suvun pienimpien touhuilua ja iloa onkin hauskaa seurailla. Sillä kesällähän kaikki lisääntyvät, niin eläimet kuin kasvitkin. Ja luonto on poikasia täynnä.
Siksihän niitä juhannustaikojakin tehdään. Kerätään kukkia tai yrttejä tyynyn alle, katsellaan kaivoon tai lähteeseen toivona nähdä tulevan puolison kasvot. Nähdä itselle rakas ihminen.
Parempi puolisko. Että pääsisi perustamaan oman perheen ja jatkamaan sitä sukua. Tai olemaan
vain osa sitä.
Seitsemän luonnonkukan kimppu tyynyllä: hiirenvirnaa, niittynätkelmää, päivänkakkara tottakai, kissankelloja, heinätähtimöä (takana piilossa), koiranputkea ja nurmitädykettä. |
Tulevat
puolisot kiinnnostavat enemmän nuorta polvea, vanhempi polvi katsoo
mieluummin tulevaa vuotta, tulevaa sato-onnea. Työonnea, sanoisin tänä
päivänä, sillä maanviljelijöiden määrä on laskenut merkittävästi
menneestä. Oli kyse nuorista tai vanhemmista, katsotaan kuitenkin aina
tulevaan. Ja se on tärkeintä. Tulevaisuus.
Juhannuksena sopii olla hieman taikauskoinen, hieman höpsö, eikö totta? Ja se hyväksytään. Ihan kuin menneinä aikoina, muinaisuskontojen aikana.
Juhannus eli keskikesän juhla on vanha juhla. Tietääkö edes kukaan kuinka vanha? Perinteet istuvat lujassa, vuosisadasta ja
vuosituhannesta toiseen. Ja leikkiä sopii aina. Varsinkin tällaisena
juhla-aikana kuten juhannuksena.
Juhannusruusu kukkii yleensä juhannuksen aikaan. |
Ja juhannus
on todellakin valon juhla, sillä aurinko on taivaalla korkeimmalla kohdallaan
joitakin päiviä kunnes sen kiertorata alkaa taas laskea ja päivät
lyhentyä. Joulu on toinen valon juhla, vuoden pimeimpänä aikana, mutta
silloin valo ei tule luonnosta, auringosta, vaan sydämestä, ja sen valon
loihdimme itse sytyttämällä kynttilöitä ja antamalla lahjoja ja aikaa
toisillemme.
Mutta
nyt on keskikesä ja valoa yllin kyllin, ylitse oman tarpeen kuten niin
monesti olen kirjoittanut. Kerätkäämme sitä talteen tulevan talven
varalle valoisina ajatuksina mielessämme ja D-vitamiinina ihollamme.
Kesä ei lopu juhannukseen, vaikka valon määrä väheneekin. Kesä jatkuu vielä ja lämpimin ajankohta on yleensä vielä edessäpäin.
Hedelmäsatoa odotellessa... |
Sillä
sato kypsyy vasta tuonnempana ja innolla odotan aikaa, jolloin saan
poimia kypsiä hedelmiä hedelmäpuittemme oksilta ja kypsiä marjoja marjapensaistamme. Sillä sato on tänä
vuonna runsas.
Nostakaamme siis malja, nyt tulevana juhannuksena, rakkaudelle ja tulevalle hyvälle sadolle!
Hyvää juhannusta! |
Täydellinen kuvaus juhannuksesta, täälläkin hakeudutaan veden äärelle ja vietetään keskikesän juhlaa läheisten kanssa.
VastaaPoistaIhanaa Juhannusjuhlaa sinnekin, nostetaan malja!
Hyvää juhannusta teillekin!
PoistaMonena vuonna sää on ollut paljon parempia kuin on ennustettu, toivottavasti tänä vuonnakin. Sateet monesti vielä kiertävät ainakin isot vedet.
Hyvää juhannusta! :)
VastaaPoistaHyvää juhannusta sinullekin, Pipo-otus!<3
PoistaKauniita kuvia! Hyvää juhannuksen jälkeistä viikkoa sinulle!
VastaaPoistaKiitos, Inkeri Puutarhurintytär! Hyvää kuluvaa viikkoa sinullekin!:)
Poista