![]() |
Nämä krookukset kukkivat varhain joka kevät, monesti vielä lumen keskeltäkin. Kuva otettu eilen, 30.03.2019. |
Kun toinen vahtii intohimoisesti säätiedotuksia ja lapioi lumia talon viereltä kauemmaksi, odottaa kuumeisesti lehtien tulemista puihin ja kokee jokaisen lumihiutaleen takatalveksi, minun ei tarvitse "osallistua" kevääntuloon laisinkaan.
![]() |
Ehkä kaikkein kauneinta keväällä on juuri puhjenneet, vaalean vihreät lehdet puissa. Puolisoni on ainakin sitä mieltä. |
Mutta itse olen vielä kuin puoliunessa, kuin vasta havahtunut aamuun, jolloin vielä loikoilen vällyjen alla lämpimässä ja nautin olostani. Talvipesässäni ja talvinunillani.
Silmänraosta näen kyllä auringonsäteiden leikittelevän verhoissa, kuulen linnun laulua. Tajuntaan virtaa yhä enemmän ja enemmän ääniä ja kuvia ulkomaailmasta, jotka herättävät mielenkiintoani.
Näen, kuinka lumi sulaa, kuinka vesi tippuu räystäältä - ja auringon, joka nousee joka aamu aikaisemmin ja aikaisemmin ja laskee mailleen yhä myöhemmin.
Ja ne auringonsäteet sulattavat lopulta sen jäätyneen maan, ja se alkaa tuoksua. Maaperälle, mullalle puutarhassani. Tiesitkö, että tuoksut ohjaavat ihmisten käyttäytymistä paljon enemmän kuin uskommekaan? Vaikkemme sitä tietoisesti huomaakaan.
Minut se saa kuitenkin lopulta hyppäämään sängystä ylos ja astumaan ulos ovesta.
Ulkona näen, kuinka joutsenet lentävät talon ylitse ja laskeutuvat naapurin pelloille. Niin kauaksi tiestä turvaan, etten saa niistä edes kunnon valokuvia. Ja pihallamme ruokintapaikalla on peippouros, kertoi puolisoni. Kevät totisesti on tulossa! Aikainen vielä, mutta kevät kuitenkin.
![]() |
Joutsenia keväällä pellolla. Ja muitakin muuttolintuja. |
Aivan huomaamatta huomaan seisovani kukkapenkkien vierellä katselemassa elonmerkkejä, niitä pienen pieniä piippoja, lehtiä ja nuppuja. Katselen, kuinka kasvien varret venyvät, seuraan kasvun ihmettä. Ja lopulta, kun ensimmäiset kukat aukeavat, ne lumikellot ja krookukset, jokin minussakin herää eloon. Vielä hetki - ja tulee kesä!
![]() |
Lumikellot uhmaavat kylmää ja lunta. Siitä nimi. |
Silloin minä astun mukaan kuvioihin, sitten kesällä. Sitten, kun puissa on lehdet ja puolisoni rauhoittuu. Silloin minä alan katsella ympärilleni ja nauttia kesän täyteydestä. Ja syksyllä syysväreitä. Jossakin vaiheessa odotan ensilunta ja nautin täysin siemauksin taas talvesta.
Kunnes tulee taas kevät, silloin puolisoni alkaa jälleen seurailla säitä ja luontoa. Ja minä nukun talviuntani. Myöhään aamuun, myöhään loppukevääseen. Kunnes kesä alkaa...
![]() | |
Tämä terttuselja kasvaa joen varressa ja kukki jo varhain keväällä, toukokuussa. Onko toukokuu kevättä vai kesää? |
Tällaistako elämä pitkässä avioliitossa on? Kahdesta on tullut yksi. Jaamme jopa vuodenajat keskenämme...