19.12.2020

Sateenkaarikuu vai Kuun kehät

"Hei, tule katsomaan! Kuun ympärillä on mahtava valokehä", puolisoni huudahti. Niin tohkeissaan hän oli, että nousin sohvalta, lempipaikaltani, ja lähdin ulos kylmään ja pimeään.

"Tänne autotallin taakse, täältä näkee paremmin". Ja näkyihän se, täysikuu taivaalla. Ja kuun ympärillä oli todellakin valokehä, sellainen, jota en ollut koskaan ennen nähnyt. Kuun ympärillä oli kuin sateenkaari. Voiko tämä olla tottakaan...


Kuun kehät 30.10.2020 kello 21.41

 
Yksi pojistanikin tuli taskulamppu mukanaan, pimeää kun oli, ja kun hän sillä valaisi ilmaa, syy sateenkaareen mielestäni löytyi. Vaikkei satanut, ilma oli täynnä pienen pieniä vesipisaroita. Ja näistä vesipisaroista taittui ja heijastui valo, joka hajosi spektrin eri väreihin Kuun ympärille. Näin ajattelin ja selitin ilmiötä itselleni.
 
Mutta oliko kyse sittenkään sateenkaaresta Kuun ympärillä vai oliko kyse halosta tai kuun kehistä, koronasta?  Kun selasin nettiä, huomasin, että ihmiset kaikkialla maailmassa olivat yhtä hämmentyneitä tästä luonnonilmiöstä. 

Niin paljon kuin ilahduinkaan ajatuksesta nähdä Kuun sateenkaari (niitäkin on, muttei Kuun ympärillä), on pakko taipua ajatukseen, että ilmiöstä on kyse Kuun kehistä. Niin samalaisia kuvia löytyi Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan sivuilta. Tässä tapauksessa Kuun kaksois- tai kolmoiskehistä, koska värit toistuvat useampaan kertaan, jossa punainen väri on aina kehän uloin väri.


Kuvaa on voimakkaasti muokattu, että kehät näkyisivät paremmin. Sisintä osaa on tummennettu ja uloimpia kerroksia ja taivasta vaalennettu. Kuvasta näkyy vielä yksi, hyvin himmeä värikehä lisää kaikkein uloimpana Kuusta, kun oikein tarkasti katsoo.

 
Mistä tämä taivaanilmiö sitten saa oikein alkunsa?
 
Luin, että Kuun ympärillä on yläpilviä, jotka ovat niin harvoja, että ne päästävät läpi Kuun valoa. Kuusta tuleva valo siroaa pilvien pienenpienistä jääkiteissä, ja tulos näkyy värillisenä kehänä tai kehinä. Kehän värit toistuvat aina samassa järjestyksessä, mutta kehän ulkoreuna on aina punainen ja sisäreuna sininen. Ja mitä ulommaksi mennään sitä himmeämpinä kehien värit näkyvät. 
 
Kehien kirkkaus ja värikkyys vaihtelevat riippuen jääkiteiden määrästä ja koosta, ja niin tapahtui minunkin ihmetellessäni kehää. Luulin välillä, että kehät katoaisivat kokonaan, kun otin niistä valokuvia, ja sitten ne yhtäkkiä palasivatkin ja kirkastuivat jälleen.
 
Sanotaan, että avaruus on kylmä paikka. Mutta kun sen upeita ilmiöitä katselee, ne herättävät valtavaa ihmetystä, innostusta ja iloa. Ja ilo lämmittää, näin siitä kerran kuvan jossakin tunnekartassakin. Maailma on ihmeellinen paikka...






11 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen postaus. Kuuta tulee täyskuun aikaan tuijotettua. Ehkä onnistun tuollaisen kehänkin joskus näkemään.
    Hyvää joulua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Between! Täysikuuta minäkin aina välillä tuijottelen. Nämä kehät olisi jäänyt huomaamatta, ellei puolisoni olisi niitä nähnyt kotiin tullessaan. Siis silkkaa sattumaa, että ne näin...:)

      Poista
    2. Ja hyvää joulua sinullekin!

      Poista
  2. Upea havainto kaikkine selvityksineen!

    Oikein hyvää joulun aikaa 🎄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Susanna! Oikein hyvää joulua sinullekin!:)

      Poista
  3. Kaikkea upeaa ja mielenkiintoista meille tarjoillaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet niin oikeassa! On hyvä kaiken kaikkiaan kulkea silmät auki ja mieli avoinna.
      Hyvää joulua sinulle!♥️

      Poista
  4. Voi miten mielenkiintoista! Kiitos kuvista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitoksesta!:) Aina oppii jotakin uutta...

      Poista