21.1.2019

Superverisusikuu

Katselin ikkunan lävitse, kuinka täysikuun loiste sai ulkona lumen kimmeltämään. Ja lunta oli nyt paljon, sitä oli kaikkialla, joten ulkona oli valoisaa kuin päivällä. Vaikka olikin aamuyö. Tällaisissa öissä on taikaa.

Ja sitten se tapahtui. Aikaisin aamulla, 21.01.2019. Kuu lipui hiljalleen Maan täysvarjoon, pois Auringon säteiden luota. Aste asteelta Kuun hopeinen valo peittyi ja se muuttui punaruskeaksi. Ei ihme, että Kuuta kutsutaan silloin verikuuksi. Eikä ihme, että ihmiset ennen vanhaan ovat pelästyneet. Ja pitäneet sitä enteenä, verikuuta, jostakin pahasta. 


Kuu on jo osittain Maan varjossa. Vielä hetki ja on täydellinen kuunpimennys.

Mutta kuun punertava väri ei enteile mitään pahaa, vaan johtuu vain siitä, että punaiset ja keltaiset auringonsäteet ovat ainoat, jotka pääsevät Kuun pinnalle asti. Sillä Auringon siniset säteet hajoavat jo Maan ilmakehässä. Aurinko kun on Maan takana, piilossa Kuulta.


Täydellinen kuunpimennys 21.01.2019, nimeltään superverisusikuu. Super-sana tulee siitä, että Kuu on täydenkuun aikaan lähinnä maata. Veri-sana tulee punertavasta väristä kuunpimennyksen aikana. Susikuu on yhdysvaltalaisten antama nimi tammikuun täysikuulle. Siitä tuo kauhean pitkä nimi: superverisusikuu.

Tällä kertaa minulla oli onnea, sillä taivas oli pilvetön. Toisin kuin viime elokuussa, 2018, jolloin kuunpimennys meni osittain ohitse. Pilvien vuoksi. Nyt en antanut tilanteen mennä ohi, vaan lähdin bongailemaan kuunpimennystä!

Joten pukeuduin lämpimästi ja lähdin. Pakkasyöhön aikaisin aamulla, - 20 asteeseen. Hullu olen, enkö olekin? Mutta kai sitä ihminen voisi hullumpiakin asioita tehdä.. 

Onneksi tällä kertaa kuuta pystyi kuvaamaan ihan omalta pihaltakin, eikä tarvinnut lähteä kuuta autolla metsästämään. Kuten viimeksi. Mutta pimeätä taivaalla oli, vaikka kuun ja tähtien valo heijastuikin lumesta täällä maan pinnalla.


Kuunpimennys rupeaa jo väistymään.

Pakkasta oli sen verran paljon, että aina välillä täytyi tulla sisälle lämmittelemään. Eikä aikaakaan, kun aamu rupesi jo sarastamaan. 

Lopulta Kuu painui puiden taakse ja taivas vaaleni. Vaikka kuunpimennys oli vielä meneillään, punainen väri jo haalistui ja värjäsi vain heikosti ympärille ilmestyneet pilvet. Sitten kuu painui piiloon. Ja Aurinko nousi...



Kuunpimennys lopuillaan. Kuu painui naapurin puiden taakse ja lopulta katosi kokonaan.


Seuraava täydellinen kuunpimennys Suomessa on perjantaina 14.03.2025.

 

9 kommenttia:

  1. Hienot kuvat sait otettua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pipo-otus!:)
      Kuvissa on aikalailla kohinaa, eikä kaikkea pystynyt edes photoshopissa poistamaan. Mutta näillä on mentävä, kun kamera on mitä on... Sainpahan kuitenkin kuvat, mistä olen tyytyväinen.

      Poista
  2. Hienot kuvat olet saanut otettua. Näin kuun vain vilaukselta aamulla työmatkalla, ja silloin pimennys oli juuri alkanut väistymään. Hienon näköinen oli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pihan vuosi!:)
      Viime elokuussa huomasin, että moni autoilija hiljensi vauhtiaan aina tullessa pellonaukeaman kohdalle. Toiveena nähdä silloinen kuunpimennys. Pilvisyydestä huolimatta.
      Hienoa, että nyt oli kirkasta ja niin monella mahdollista seurata sitä - ja vielä työmatkalla. Seuraava kerta kun on vasta monen vuoden päästä.

      Poista
  3. Sait todella laadukkaat kuvat. Minä yritin ottaa kännykällä, kun en laiskuuttani jaksanut hakea kameraa esille. Pallon silläkin sai kuvattua, mutta ei näin selväpiirteistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otin kuvat Canon 400D-järjestelmäkameralla. Kamera on noin 15 vuotias eikä kovin laadukas, mutta sillä saa RAW-kuvia, joita pystyy sitten fotoshopissa käsittelemään. Se pelasti nuo yötaivaskuvat. Kovasti ei niitä voi suurentaa, sillä kohinaa on aikalailla.
      Mutta kännykälläni ei noin kaukaa yötaivaalta saa kunnon kuvia, vaikka se Nokia Lumia 1020 onkin (se "hirviökamera"). Suurimman osan kaikista kuvista otan ihan tuolla kännykälläni, esim. maisemakuvissa se on aivan yliveto. Ja aina mukana, kuten näemmä sinullakin!:))

      Poista
  4. Kiitos, Pirjo:))
    Olen tyytyväinen, kun sain sen syvimmän kuunpimennyskuvan, viime kerralla kun se ei onnistunut pilvien vuoksi.

    VastaaPoista