Olin Piilolammella ensimmäistä kertaa ja sen kierrettyäni jäin hetkeksi ihailemaan lammenpinnalla kelluvia lumpeenlehtiä. Tai ulpukanlehtiä, en tiedä kumpia olivat. Info-taulun mukaan lehdet pystyy erottamaan toisistaan vain lehden alapinnan värityksen perusteella. Sitä pohtiessani, siis syntyjä syviä, näin yllättäen liikettä lammen toisessa päässä: sinne oli tullut joutsenia.
Piilolampi on kapea, mutta pitkulainen lampi, ja joutsenet uiskentelivat juuri lammen toisessa, kaukaisimmassa päässä. Siellä, missä olin rannalla jokin aikaa sitten seisonut ja ihaillut lammen ympärille levittäytyvää syksyistä ruskaa. Ja silloin paikalla ei ollut näkynyt linnun lintua.
Joutsenet uiskentelivat lammella tarkkaavaisina, sillä lammen toisella rannalla oli lapsiperhe retkellä ja lasten iloiset äänet kaikuivat veden yllä. Perheen lähdettyä hiljaisuus ja rauha palasivat lammelle ja mietin, lähtisinkö minäkin vai jäisinkö. Jäisin, päätin. Ja lähdin kiertämään lampea uudelleen, päästääkseni lähemmäksi noita joutsenia. Jos vaikka saisin niistä muutaman valokuvankin. Sitä toivoin.
Aikani käveltyäni linnut ilmestyivätkin näkyviin. Jäin aika kauaksi seisomaan, rannastakin muutaman metrin päähän, sillä en halunnut säikäyttää niitä. Toinen joutsenista alkoi peseytyä lammen vedessä toisen tarkkaillessa minua varuillaan.
Joutsenethan ovat valkoisina puhtauden symboleja ja kyllähän sen mielikuvan eteen on nähtävä linnunkin vaivaa, eikö? Vesipisarat vain roiskuivat ympäriinsä, kun vettä piti saada selkäpuolellekin. Aikansa räiskyteltyään vesi täytyi saada myös ravisteltua höyhenistä pois, ja silloin alkoi kaunis näytelmä, kun joutsen nousi ylös ja leyhytteli siipiänsä eteen ja taakse. Kuivatellen näin itseään.
Katso vaikka!
Joutsen toisti pesunsa kolme kertaa ja sen jälkeen hetki oli ohi. Tyytyväisenä pariskunta uiskenteli nyt lammella välillä sukien itseään, välillä taas työntäen päänsä veteen ruokaa etsien.
Joutsenparin näkeminen kruunasi koko luontoretken, sillä mitä on metsälampi ilman elämää: lintuja, kaiken maailman pörriäisiä, sammakoita, kalojakin. Isommista metsäneläimistä puhumattakaan. Täynnä tyhjyyttä.
Nyt siellä oli elämää, syksylläkin. Ja se ilahdutti minua. Paljon. 😊
Lintujen kylpemistä onkin mukava seurata! Joskus linnut kylpevät myös minun pihalle jättämässäni betonivadissa. Pidän siinä vettä niin pitkälle syksyyn kuin mahdollista.
VastaaPoistaLintujen kylpemistä on todellakin hauskaa katsella, sillä kylpeminen on niistä selvästi mukavaa puuhaa. Ne ovat silloin niin omissa oloissaan ja keskittyneenä omiin puuhiinsa, etteivät aina tule edes seuranneeksi ympäristöä kovin tarkasti. Joten oli hyvä, että toinen joutsen vartioi vieressä, etten tule liian lähelle...:)
PoistaMukavaa, että teillä käy altaassa kylpijöitä. Meilläkin kävi, välillä jonoksi asti, kunnes erehdyin menemään kamerani kanssa liian lähelle ja linnut hylkäsivät kylpypaikkansa. Nyyh! Nyt olen varovaisempi ja annan linnuillekin kylpyrauhan.
Joutsenissa on monta puolta. Ne ovat kauniita, mutta myös aika kovia tappelemaan, jos sille päälle sattuvat! Ne ovat usein myös uteliaita ja rohkeita! :)
VastaaPoistaEn ole ollut kovinkaan paljon joutsenten kanssa tekemisissä, joten en ole päässyt tarkemmin tutustumaan niiden "pimeään" puoleen. Uskoisin, että reviirikiistoja on varmaan paljon, esim. sellaisen vuoksi Aulangon Joutsenlammella pitkään oleillut urosjoutsenkin kuoli. Mutta sellaista se näyttää olevan, niin eläin- kuin ihmismaailmassakin...
PoistaUpeita kuvia ♥
VastaaPoistaKiitos Gitta!:)
PoistaOlin itsekin aika onnellinen, että edes tällaiset kuvat sain. Isoja suurennoksia niistä ei voi ottaa, mutta tähän blogiin kuvat saavat kelvata.
Uskomattoman kauniita kuvia joutsenista! Meillä on pesinyt laulujoutsen perhe ja niillä oli tänä kesänä kahdeksan poikasta: Siellä ne merenrannalla vielä viipyilevät, ruokailevat ja odottavat että poikaset kasvaa ja vahvistuu jotta lentomatka etelään onnistuu. HYvää alkavaa viikkoa sinulle!
VastaaPoistaOnpa ihanaa, kun jollakin on mahdollisuus seurata joutsenpoikasten kasvua ihan vierestä! Käsittääkseni laulujoutsenet eivät muuta kovin kauaksi täältä Suomesta, vaan esim. Tanskaan, Saksaan tai Pohjanlahdelle. Itämerelle. Poikasille muutto on kuitenkin aina rasitus, joten hyvä, että teidän joutsenpoikasilla on vielä mahdollisuus kasvaa ja vahvistua.:)
PoistaIhastuttavat kuvat pesuhetkestä. No joo, ei kai ilman vaivaa noin puhtoisena ja valkoisena pysy.
VastaaPoistaKäsittääkseni kaikki linnut käyttävät paljon aikaansa pitääkseen sulkansa puhtaina, öljyttyinä ja järjestyksessä. Ovathan sulat ja höyhenet lintujen "vaatteita".
PoistaMinulla oli onnea noiden joutsenten kanssa, ja siinä, että joku aloitti kylpemisen minun katsellessa. Kerran näinkin...
Hienoja kuvia! Joutsenet on niin kauniita.♡
VastaaPoistaKiitos, Kuvakehrääjä!
PoistaOlet oikeassa, joutsenet ovat kauniita.<3 Ei ihme, että laulujoutsen on äänestetty Suomen kansallislinnuksi. Paitsi kauniin ulkomuotonsa ja valkoisen värinsä, niin myös pariuskollisen luonteensa vuoksi.
Voi miten huippu kauniita kuvia joutsenista.
VastaaPoistaKiitos, Kruunuvuokko!:)
PoistaTäytyy myöntää, että kerrankin oli vähän onnea. En ole ennen nähnyt joutsenten kylpyhetkiä...
Todella upeat kuvat joutsenista!
VastaaPoistaKiitos, Päivi!:) Joskus on kuvatessakin silkkaa onnea...
PoistaVoi miten upean näytelmän olet nähnyt ja vielä saanut kuvattuakin.
VastaaPoistaKuvat oli muutenkin upeita tumma tausta valkoiset linnut.
Noillahan voi osallistua vaikka johonkin kilpailuun.
Mukavaa tiistai iltaa sulle.
Kiitos kiitoksista, Aurinkokujalla!:)
PoistaOnnea oli nähdä joutsenten kylpyhetki ja päästä ottamaan niistä valokuviakin. Mutta kohde oli kaukana eikä minulla ole lintuobjektiivia, joten kuvat ovat epäteräviä. Nytkin niissä on kohinaa, vaikka photoshopilla yritin sitä taustasta poistaa - ja joutseniakin on yritetty terävöittää. Kuvat eivät kestä suurentamista laisinkaan. Mutta ehkä joku päivä...
Mukavaa keskiviikkopäivää sinulle!<3
Stunning photos!!!
VastaaPoistaAll the best
Maria
Thank you, Maria!:)
PoistaAll the best to you,too!<3