Kotkan paratiisimaiset puistot

Seisoin ylätasanteella vesiputouksen yläpuolella ja annoin katseeni vaeltaa. Alhaalla oli lummelampi ja sen takana suoraan edessäni Kymijoki ja joella valkoisia veneitä. Taivas oli sininen ja aurinko helli paisteellaan. Kuinka kaunista! Olin Kotkan Jokipuistossa. Kuinka olin tänne joutunut?

Katse lepäsi Lummelammessa ja Kymijoessa, perennoissa ja ihanissa hopeapajuissa, auringonpaisteessa ja kesässä - mikä päivä!

Olen monena vuonna ollut Helsingin seudun kesäyliopiston järjestämillä kasviretkillä ja nyt, elokuussa 2017, retken kohteena oli Kotkan puistot. Olen aina nauttinut näistä kasviretkistä, jotka kestävät koko päivän. Retket on suunniteltu ateroita myöten valmiiksi ja ainoa asia, mitä itse tarvitsee tehdä, on heittäytyä vapaalla ja antaa itselleen luvan nauttia. Vain olla, katsella ympärilleen ja kulkea joukon jatkona. Ihmetellä ja ihailla, millä intohimolla ihmiset keskittyvät kiinnostuksensa kohteisiin ja rakentavat tätä maailmaa. Se on niin inspiroivaa...

Puistot ovat monen kaupunkilaisen ja satunnaisen ohikulkijan henkireikiä. Kauneuden ja rauhan tyyssijoja. Tutkijat ja kaupunkisuunnittelijat ovat ympäri maailmaa ymmärtäneet viheralueiden tärkeän merkityksen kaupunkien asukkaille.  Onkin tutkittu, että puiston lähellä asuvat ovat onnellisempia ja terveempiä kuin muualla asuvat. Eikö se jo kerro jotakin? Siitä, että luonto on hyvin tärkeä osa meitä ja meidän jokapäiväistä elämäämme.

Rauhallinen puistonäkymä vähentää stressiä ja rauhoittaa. Suosittu picnic-paikka Jokipuistossa Kymijoen rannalla.

Puistoja on Kotkassa niin paljon, ettei aika riittänyt yhden päivän aikana niitä kaikkia tutkimaan. Kaupunki onkin saanut puistoistaan useammankin palkinnon ja myös matkailijat ovat niistä hyvin kiinnostuneita.

Mutta nyt olin Jokipuistossa ja katselin ympärilleni silmät ymmyrkäisinä. Kymijoki ja valkoisia veneitä, rakastamiani hopeapajuja joen rannalla. Rauhallista nurmikkoa, erilaisia puita, piknic-paikkoja ja runsaasti istutuksia. Siistejä käytäviä. Kukkia jokapuolella. Lummelampi ja puro, josta tulee vesiputous. Kaarisilta. Valtavasti erilaisia asioita näinkin pienessä tilassa. Yltäkylläisyys luo paratiisimaisen vaikutelman. Kuinka saisin tämän kaiken omalle pihalleni? Koskaan. Olin mykistynyt...

Siistejä käytäviä, runsaasti erilaisia perennoja ja puita - ja oikealla vesiputous, joka jatkuu purona lummelampeen.

Lummelampi ja kaunis kaarisilta

Rauhallinen jokimaisema veneineen - tässä silmä lepää.

Kaikkien puistojen esitteleminen, joissa Kotkassa kävimme, on mahdotonta, koska tila ei yksinkertaisesti riitä kaikille valokuvilleni. Joten hyppään suoraan toiseen suosikkipuistooni eli Sapokan vesipuistoon. 

Sapokan vesipuisto on puistona laajempi ja kiertää Sapokan merenlahtea ympäri. Siellä oli katseltavaa selvästi isommalla alueella. Paitsi itse merenlahti,  myös iso vesiputous korkealta kalliolta olivat pääelementtejä puistossa. Puistossa oli myös paljon erilaisia pensaita ja perennoja, puita sekä erilaisia rakennettuja elementtejä kuten kaarisiltoja, esiintymislava, huvimajoja ja paljon paljon muuta. Veistostaidettakin. Emme edes kiertäneet koko aluetta ympäri.

Tältä sillalta tutustuminen Sapokan vesipuistoon alkoi. Puisto ympäröi molemmin puolin tätä merenlahtea, joka jatkuu takana olevan sillan toiselle puolelle.

Klassinen kaarisilta, huvimaja ja graniittirakenteita

Idyllistä maisemaa - ja haikaran pesä oikealla.  Ei nyt ihan oikea, patsas vain kukkapesässä.

Korkea vesiputous kalliolla. Ylös kalliolle pääsee kiipeämään portaita pitkin.

Putous lähempää katsottuna

Kaiken Sapokan vesipuiston kasvirunsauden keskelle oli vielä istutettu kesäkukkiakin ruukkuihin. Kaunista!

Kolmas mielipaikkani ja itselleni selvästi kaikkein mieluisin ja sykähdyttävin oli yrttipuutarha Redutti vanhassa linnoituksessa. Kuinka idyllinen pikku paikka! Loistava muistutus siitä, ettei puiston tarvitse olla suuri ollakseen mielenkiintoinen ja vaikuttava. Sama koskee myös puutarhoja. Tällaisen haluaisin omalle pihallenikin!

Yrttipuutarha Reduttin paratiisimaista runsautta: yrttejä, kukkia, kirsikkapuita ja lintujen juoma- ja kylpyallas.

Linnoituksessa yrtit ja kukat oli istutettu kohopenkkeihin ja kaiken kruunasi neljä kirsikkapuuta punaisine kirsikoineen. Siellä oli lintuallaskin lintuja ja perhosia varten ja hyönteishotelli muurin vieressä. Ja tietenkin meille kävijöille istuinpenkkejä levähtämistä varten. Niillä oli hyvä istuskella ja hiljentyä aistimaan paikan rauhoittavaa tunnelmaa. Haistella yrttien tuoksua. 

Rakastin tätä pikku paikkaa. Sen ajattomuutta ja intiimiä tunnelmaa. Siellä tunsi olevansa täysin irrallaan tästä nykymaailmasta. Kuin jossakin luostarissa. Paikka oli kuin pieni paratiisi.

Paikalle oli rakennettu penkkejä lepäämistä ja rauhoittumista varten.

Myös perhosia ja hyönteisiä oli muistettu hyönteishotellilla. Tänä päivänä jo ymmärretään hyönteisten tärkeä merkitys puutarhoissa ja luonnossa yleensäkin.

Parasta puistoissa onkin, ettei puistoissakävijän itse tarvitse tehdä niiden eteen mitään. Vain olla ja nauttia. Valikoida itselle mieluisammat ja vaihdella puistoja mielialan mukaan. Mikä etu!  

Aina näistä kasviretkistä jää joitakin ideoita tai ajatuksia mukaan, jotka ajan myötä kypsyvät mielessä, ja joita voi sitten soveltaa omalle pihallekin. Kotiin tultuani nikkaroinkin ensimmäisenä ylläolevan kaltaisen hyönteishotellin ja myöhemmin toisen, hieman pienemmän -ja ripustin ne puutarhani puihin eri puolelle pihaa. 

Yhden päivän aikana pystyi lähinnä luomaan jonkinlaisen yleisen kokonaiskuvan Kotkan puistoista, eikä aikaa jäänyt yksityiskohtien tarkempaan tutkimiseen ja ihmettelemiseen. Eli Kotkaan on mentävä toistekin. 

Ehkä joku syksy, sillä kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen kertoi, että Kotkan puistot ovat kauneimmillaan silloin. Laaksonen on tarkoituksella istuttanut paljon syksyllä kukkivia ja kauniin syysvärin saavia kasveja, jotta kaupunkilaiset voimaantuisivat väreistä ennen pitkää ja kylmää talvea. Kuinka kauniisti ajateltu...