1.12.2019

No onkos tullut kesä, nyt talven keskelle...

Näin hyräilin vanhaa, tuttua joululaulua. Sillä nythän on joulukuu, ja sen ensimmäinen päivä.  

Tätä laulua laulaessani mieleeni muistui, että minulle oli annettu haaste: pitäisi käydä lävitse viime kesän valokuvia. Miettiä, mikä oli kesässä parasta, ennen kuin kääntäisin kaiken huomioni tulevaan jouluun.

Ja kyllähän kesäkuvien katseleminen saikin hyvälle tuulelle, täytyy myöntää, vaikka jouluaikakin on tulossa ja joulumieli kolkuttelee jo aivan ovella.

Katso, käykö sinulle samoin!

Pääsetkö takaisin kesätunnelmiin? Niihin kauneimpiin, ja aurinkoisimpiin ja lämpimimpiin...



Sudenkorennot tuovat mieleen kauniit ja lämpimät kesäpäivät. Niiden näkeminen ilahduttaa aina.

Linnunpoikaset kuuluvat kesään. Tässä sorsanpoikanen lepäilee auringonlämmössä Joutsenlammen rannalla.

Me seurailimma ja katselimme toisiamme, harmaalokki ja minä. Eräänä kauniina kesäpäivänä.

Niittykukissa tulee esille koko kesän runsaus ja kukkeus. Kuinka kuvaileva sana tuo kukkeus onkaan...

Ja niityllä on tietenkin perhosia, joista sinisiipi on lempiperhoseni. Pyysin tätäkin perhosta avaamaan kauniit siipensä, mutta se oli itsepäinen eikä totellut minua. Tuijotti vain minua  tiukasti kauniilla silmillään.Ja sitten lensi pois.

Omassa puutarhassani kasvaa siperiankurjenmiekkoja, jotka ovat yksiä lempikukkiani. Varsinkin tälläisenä aurinkoisena kesäpäivänä sen sininen väri ja koristeellinen kukka ilahduttavat. Kotkansiipien keskelläkin, aivan väärässä paikassa.

Kuten monista kuvista ja kuvateksteistä tulee ilmi, parhaat kesäkuvani on otettu aurinkoisena ja lämpimänä päivänä. Sillä kesässä parasta on valo. Ja se lämpö.

Tämä postaus on vastaus Tuplasti terapiaa-blogin Pirjon haasteeseen (09.11.2019), jossa pitää esitellä kuusi kuvaa kesästä. Ja sitten valita niistä omasta mielestään paras - ja kertoa syy valintaansa.

Ja mistähän kuvasta pitäisin eniten? Hmmm... sudenkorentokuvasta. Miksi? Koska korennot ovat itsessään läpinäkyvine siipineen uskomattoman kauniita. Siksi.

Mikä on sinun suosikkisi?




25 kommenttia:

  1. Minäkin pidän sudenkorennoista. Niitä näkyy mielestäni harvemmin kuin ennen. Kyllä viime kesänä niitä jokunen lenteli meidänkin mökkipihassa. Minä pidin eniten kukkakuvasta, jossa on apila. Jotenkin suloisen kesäinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niittykukat ovat kyllä minunkin heikkouteni. Ja ne ovat parhaimmillaan juuri siellä niityllä tai kedolla, omassa ympäristössään.

      Poista
  2. Aivan uskomattoman kauniita kuvia, ihan jokainen! Vaikea valita, mikä olisi paras. Hienosti sudenkorennon siipien kuviointikin näkyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidän yleensä ottaenkin esim. kukista, joiden terälehtdet ovat niin ohuita, että valo pääsee kuultamaan niiden lävitse. Ja minusta sudenkorento on samanlainen. Tuntuu jopa uskomattomalta, että niiden siivet voivat olla niin läpinäkyviä ja koristeellisia kuviointineen kaikkineen, ja niillä voi vielä lentääkin...:)

      Poista
  3. vaikeaa näistä on suosikkiaan valita, kaikki kertovat upeasti omaa kesäistä tarinaansa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on totta!:) Jokaisella kuvalla on oma tarinansa, ja ne ovatkin osa jotakin aikaisempaa postausta. Mutta kun se mieluisin kuva oli valittava...

      Poista
  4. Upeita kuvia kaikki! Talvella kun katselee kesäkuvia, ei voi muuta kuin hämmästellä, miten kaikki on niin vehreää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keskikesän syvä vihreys ja vehreys on todellakin aivan yltäkylläistä.
      Erästä paikallista taiteilijaamme ei tuo vihreys inspiroinut laisinkaan, siksi hän maalasi vain syys- ja talvimaisemia. Kesässä ei ollut kuulema tarpeeksi kontrastia.:)

      Poista
  5. Sudenkorennot ovat ihania, se on mun suosikkikuva! Kyllä kesä on ihana, toivottavasti se tulevakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on ollut kaksi harvinaisen upeata kesää, mutta täytyy myöntää, että pienellä varovaisuudella suhtaudun seuraavan kesän ilmoihin. Vaikka sanotaankin, ettei kahta ilman kolmatta. Toivossa on kuitenkin hyvä elää...:)

      Poista
  6. MIten saatkaan näin upeita kuvia!
    Suurena eläinten ystävänä... sorsanpoikanen on niin hellyttävän näköinen. Kaikki muutkin ovat puhuttelevia, ja olet saanut vangittua viime kesän lämmön kuviisi. Kiitos näistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitoksista Ritavuoren juurella!:)
      Huomasin yllättäen, että olin kerännyt kaikenmaailman pikkueläinten kuvia kesäkuvien joukosta, joten jotakin oli jätettävä jo poiskin. Mutta kyllähän eläin on kuitenkin jotenkin mielenkiintoisempi ja siihen saa ihan toisella tavalla kontaktin kuin kasviin. Vaikka kukista ja puista paljon pidänkin.

      Poista
  7. Kaikki ovat niin ihania kesäisiä kuvia :-)

    Sinisiipi hurmaavine silmineen valloittaa minut näistä kuitenkin parhaiten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä mikä sinisiivissä on, kun pidän niistä. Ne ovat pieniä ja nättejä, ja niitä lentelee aika lailla lähellä olevalla joenrantaniityllä. Ja ne pysähtyvät kukalle tai korrelle ja katsovat minua, kun otan niistä kuvia. Söpöjä ovat!<3

      Poista
  8. Ovatpa ihania kaikki, tuo linnunpoikanen on suloinen ja samoin sinisiipi. Nappaan parhaan, siis tuon korennon kuvan koostepostaukseen, onhan ok?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noita sorsanpoikasia oli kolme kappaletta emonsa kanssa Aulangolla viime kesänä. Oli mukavaa kerrankin päästä aika läheltä niitä seurailemaan, kun olivat julkisella paikalla ja ihmisiin tottuneita.
      Ota vain korennon kuva koostepostaukseesi. Ja kiitos haasteesta! Kesäkuvia katsellessa pääsi hienosti kesän parhaiden hetkien pariin ja mieliala kohosi heti. Kuvilla on valtava voima!:)

      Poista
  9. Ihanasti näistä kuvista välittyy kesän aurinko ja lämpö! Mahdoton valita suosikkia noista, eikä onneksi tarvitsekaan :) Hyvää joulukuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesässä on parasta se valo (joka nyt loppuu kesken joka päivä) ja lämpö. Ja kaikki se yltäkylläisyys luonnossa, kun eläimet ja kasvit lisääntyvät laajalla rintamalla.
      Mutta nyt on todellakin alkanut joulukuu, sen puuttuvan valon voi löytää sydämestään, joten toivotan hyvää joulukuuta sinullekin!<3

      Poista
  10. Kauniita kuvia jokainen. Näistä välittyi kesän lämpö ja tunnelma. Niittykukkakuvassa saatoin kuulla surinaa ja peipposen laulua, aistia lämmön iholla ja maistaa apilan makeuden. Taisin köllöttää tuolla niittykukkien katveessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvilla on valtava voima, olen sen huomannut monesti itsekin. Ehkäpä siksi pyrin ottamaan vain ns. kauniita kuvia, että ne muistikuvat menneistä tapahtumista olisivat enimmäkseen positiivisia. Ja sillä lailla lisäisin omaa panostani hyvinvoinnin tuottajana, kun kuitenkin ympärillä jokainen näkee koko ajan koko elämän kirjon kaikkine sen eri variaatioineen.
      Aina välillä, tarpeen tullen, on hyvä köllötellä kukkakedolla kesän ääni- ja tuoksumaailma ympärillään. Pitää pieni lepotauko ns. paratiisissa. Valokuva on hyvä portti tuohon mielikuvaan.

      Poista
  11. Ihania kuvia ja toivat kesäisen lämmön iholle ja rintaan, ihan sydämeen asti. Parasta en voi valita. Kaikki tekivät tämän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän noiden kesäkuvien tunnelma kovasti poikkeaa nyt ikkunasta näkyvän maiseman. Ulkona on kovin harmaata ja ruskeata, ja siellä tuulee kovasti. Oikea aika lämmitellä kesäkuvien parissa.:)

      Poista
  12. Wonderful pictures, I especially loved the last one with the lily, how beautiful it is.
    Hugs and all the best
    Maria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks, Maria! I'm glad you enjoyed my photos of last summer.
      All the best for you too!:)

      Poista
  13. Kiitos Suvi! Hyvää joulunodotusta sinullekin!:)

    VastaaPoista